Perustiedot

Lassen kanssa elämä on helppoa ja leppoisaa. Lasse on oikein kultainen poniherra, joka muistuttaa monessakin mielessä pehmeää nallekarhua: jopa niin paljon että liikkuukin samalla tavalla ollessaan muiden tahmatassujen kanssa kouluradalla. Se omaa mukavan (ja mukavuudenhaluisen, kröhöm) luonteen, tutkien uteliaana ensimmäisten joukossa kaiken uuden tallilla, tarhassa, kisapaikoilla ja laitumella. Se on se kuuluisa Esimerkki-Erkki, joka menee vaikka takamus edellä puuhun, jos siellä sattuu jotakin kivaa olemaan tai siitä on luvassa syötävä palkkio. Lasse on erinomainen maastomopo kärkeen, etenkin jos mennään uusille reiteille. Lasse on superkiltti hoidettava sukupuolestaan huolimatta ja aivan passeli hoitokaveri (toki aikuisen valvovan silmän alla) myös nuoremmille kävijöille. Lassen kanssa arki on helppoa, yksinkertaista ja mukavaa, tämän kanssa voisi helposti joutua sinne vaaralliselle alueelle, jonne ensikertalaiset hevosenomistajat eksyvät pinkit lasit silmillään. Rauhallisesta ulkomuodostaan huolimatta pitää muistaa, että Lasse kuitenkin on ori ja etenkin keväisin hormonit hyrräävät silläkin sen verran, että pahimpaan tammojen kiima-aikaan ei juuri kotoa poistuta. Ja Lasse huomaa tamman kuin tamman. Astuessaan Lasse on kohtelias ja hoitaa homman ongelmitta myös luomuna laitumella. Matkustaessa Lasse kulkee matkat hyvin, kunhan sillä on mukana heinäverkko, joka tarjoaa pidemmille reissuille puuhaa.

Lasse on perusluonteeltaan sekä ajaessa että ratsastaessa laiskahko, sen kanssa saa tehdä aika paljon töitä alkuun herättelevillä harjoituksilla, jotta se on hyvin kuulolla etenkin esteitä varten. Esteillä Lasse voi vähän jopa innostua, lähinnä niin että korvat nousevat pystyyn ja se lähestyy itsevarmasti sekä rohkeasti uusiakin esteitä kentällä ja maastossa. Kouluratsuna Lasse on oikea tahmatassu ja sitä saa herätellä kyllä ihan kunnolla sekä ääniavuin että raipankin avulla. Kun ponin on saanut kuulolle sillä on hyvä työmotivaatio lopputunnin ja ori suorittaa tehtävät hyvin helpoissa luokissa. Esteillä ja maastossa ori on herkemmin innostettavissa, vaikka se silloinkin on hieman hitaampi reagoimaan apuihin. Esteillä riittää ponnistusvoimaa ja tekniikkaa varmasti isompiinkin luokkiin, tällä hetkellä Lasse on kilpaillut ongelmitta ja sijoittuen 70cm saakka. Lasse on alkuun vähän tahmea, eikä haluaisi lähteä liikkeellekään. Napakka junnukin saa ponin kuitenkin eteen, kun se huomaa ratsastajan olevan tosissaan liikkeelle lähtemisen suhteen.

Orilla on kolme hyvää askellajia, joita on helppo käyttää myös ajaessa. Valjastaessa Lasse on tosi malttamaton, eikä oikein meinaa seistä paikoillaan, jonka vuoksi se on helpompi sitoa kärryjen laiton ajaksi kiinni hoitopuomiin. Ajettaessa Lasse on hidas syttymään ja aika samanlainen mitä ratsainkin. Lasse tykkää oikeastaan yhtä paljon ajosta ja ratsastuksesta, molemmissa on hyvät puolensa ja ne takaavat orille tosi monipuolisen liikunnan. Lasse on kilpaillut noviisi-tasolla osaten ajaessa perusteet, sillä on myös hyvä ja tasapainoinen muoto liikkua kaikissa askellajeissa kärryjen edellä. Maastossa ajettaessa Lasse on hiukan reippaampi kuin ratsain, mutta silti kyllä lukeutuu enemmän diesel-malleihin etenkin ajolenkin alussa. Valjakkopuolella Lassen vahvuuksia ovat tarkka keskittyminen, näyttävät askellajit sekä niiden kokoaminen. Sen liikkuminen on vaivatonta, tasapainoista ja ori on yhteistyöhaluinen kaikkien kanssa, huolimatta ohjastajan kokemuksesta ja iästä. Lasse työskentelee tottuneesti myös tammojen kanssa yhtä aikaa niin ratsain kuin kärryjenkin edessä. Kestävyyskoe, on ehdottomasti Lasselle sitä ominta alaa, se tykkää pitkistä ja reippaista laukkapätkistä kärryjen kanssa. Etenkin talvisin ori innostuu herkästi, kun pääsee laukkaamaan lumipohjalla hyväkuntoista hiekkatietä niin lujaa kuin jaloista pääsee. Orin kanssa on turvallista myös laukata kotiinpäin, sillä toimii jarrut joka tilanteessa ja yllättävissäkin sattumuksissa ori säilyttää malttinsa ja kuuntelutaidot ratsastajaan tai ohjastajaan hienosti.
© Jannica

Sukutiedot

Isälinja Moana's Ghostbuster - Moana's Foxhunt - Drarry (3. polvessa), emälinja Moana's Madison - Eirian Myan - Llangwyn Mai (3. polvessa)

Jälkeläiset

» s. 3.10.2025 wA-ori Rhyawdd Orion (e. Safflwr Lind)

Kilpailutulokset

Päiväkirja

Päiväkirja 24.9.2024 » Hieman painostettuna suostuin tänään paikallisen koulun aloitteesta osallistumaan heidän järjestämäänsä maaseutunäyttelyyn, jossa kerättiin oppilaiden leirikoulua varten. Pakko myöntää, että oma asenteeni oli aamulla hieman huono, sillä yleensä teen kaikkeni välttääkseni kaiken sosialisoitumista vaativan. Minun ja Lassen päivän ohjelmaan kuului ponitalutusta ja pienimuotoinen epävirallinen näyttely – tai ehkä enemmän näyttelyn muotoon naamioitu rotuesittely – jonka voittaja selvitettiin arpomalla. Lassen fiilis kotipihassa oli seesteinen, vähän jopa horroksen omainen, mikä on sille varsin tyypillistä. Perille saapuessa se tuntui hieman virkeämmältä uudesta ympäristöstä, äänistä ja tuoksuista, mutta pysyi silti omana rauhallisena itsenään. Se oli täydellisen tyytyväisen oloinen ja antoi kaikille lapsi-ihailijoille runsaasti tilaa.

Ponitalutushommat samaa lyhyehköä hiekkatietä edes takaisin ja joka rundin välissä rapsutettavana oleminen tuntui olevan Lassen unelmatyöpäivä. Se nautti saamastaan huomiosta, ja tietysti herkkujen napsimisesta lasten käsistä. Näyttelykehän lähestyessä poni ei tuntunut olevan yhtään sen enempää hereillä, enkä viitsinyt sitä alkaa sen enempää herättelemäänkään, kun kyseessä oli kuitenkin vain leikkimielinen tapahtuma. Yritin houkutella sitä ihan pikkiriikkisen energisempään esiintymiseen, mutta se pysyi vakaasti kannassaan. Taisi ajatella, että sen tehtävä oli vain seistä ja näyttää hyvältä. Ja niinhän se teki. Ainakin poni tosiaan seisoi paikallaan rauhassa, kun kaiuttimista kuului welsh mountain-ponin rotumääritelmää. Kokonaisuutena päivä oli tosi onnistunut ja koulun järjestäjähenkilökunta tyytyväinen ponitalutuksella kerättyyn kolehtiin – ja Lasse siihen, että pääsi kotiin suoraan iltaheinille ja yöunille.

Päiväkirja 1.10.2025 » Lassella oli tänään taas ihan mahdoton diesel-moodi päällä koko päivän. Liikutus oli yhtä taistelua, kun ensin ponia sai herätellä kaikilla avuilla, jotta se ylipäänsä lähti liikkumaan. Välillä tuntuu, että se mieluummin jättäisi duunit väliin ja vain söisi, nautiskellen laiskasta elämästä. Jokainen alkutreenin askel oli kuin suossa rämpimistä. Kuten aina, lopulta se kuitenkin heräsi ja työmotivaatio löytyi. Se teki tehtävät hyvin ja näytti, että on tosi monipuolinen ja taitava kilpaponi, kunhan vaan pääsee vauhtiin. Hommien jälkeen Lasse tuntui olevan kuin eri poni. Ehkä se haasteiden edessä innostuu – erityisesti muutama rakentamani este sai siihen tänään sporttivaihteen silmään. Tehtiinkin varsinaisen treenin lisäksi vielä rauhallinen keskipitkä maastolenkki kosteassa, hapekkaassa syysilmassa.